Kuviasi katsoessa vaikuttaa siltä, että kuviesi lähtökohtana on useimmiten voimakas sommittelu, kurinalaisen tiukka rajaus ja/tai kiinnostava valaistus. Varioit näiden kahden vaikutusta monipuolisesti, maneereihin sortumatta. Erityisen ansiokas on minusta Ruoholahti-sarjasi. Niukalla syväterävyysalueella leikkivät kuvasi saavat arkkitehtoniset yksityiskohdat vaikuttamaan lelumaiselta miniatyyrimiljööltä. Ihmisiä ei kuvissasi juuri näy, kohteet ovat maisemia ja poimintoja luonto- ja urbaaniympäristöstä. Moni kuva esittää ympäristön jollakin tapaa “unohdettuna” ja hiljaisena.
Kuvia on tietysti melko vähän verrattuna koko kurssin valokuvaukseen käyttäneisiin opiskelijoihin, mutta ne kaikki vaikuttavat harkituilta, eivät miltään satunnaisilta pakkoräpsäisyiltä. Erityisesti pidän mm. päivän kuvastasi 18.8., joka esittää rannalta löytämäsi yksityiskohdan epätodellisen “maalauksellisena” ja toisaalta tuo mukaan kuvaamisen teknisenkin puolen paljastaen linssiheijastumia, jotka kuitenkin tuovat kokonaisuuteen leikkisyyttä. Samaan henkeen sopii myös samanlainen/erilainen –postauksesi koivunlehtikuva. Graafisen tyylikkäänä ja jopa jotenkin uhkaavana näyttäytyy minulle päivän kuvasi 20.8., jossa on pöytätuuletin ja sälekaihdin. Suosikkeihini kuuluvat myös päivän kuvat 25. ja 26.8., joiden “lomografiahenkiset” heijastukset ja nostalgiaa huokuvat värit tuovat kuviin persoonallista särmikkyyttä.
Yökuvissasi on elokuvallista tunnelmaa ja juuri sitä “unohdettua” vaikutelmaa.
HDR-kokeilusi ovat kiehtovia, niitä kokeilet varmaan lisääkin? HDR-maisemasi näyttävät epätodellisen kauniilta ja hehkuvilta, ja etenkin vesielementti muuttuu HDR-kuvissasi fantasianomaiseksi. Toisaalta onnistut saamaan samaa “taianomaisuutta” tavanomaisellakin tekniikalla kuvaamiisi kohteisiin.
Minä ja muut kurssilaiset jäämme odottamaan elokuvaprojektinne etenemistä…
Atso:
VastaaPoistaKuviasi katsoessa vaikuttaa siltä, että kuviesi lähtökohtana on useimmiten voimakas sommittelu, kurinalaisen tiukka rajaus ja/tai kiinnostava valaistus. Varioit näiden kahden vaikutusta monipuolisesti, maneereihin sortumatta. Erityisen ansiokas on minusta Ruoholahti-sarjasi. Niukalla syväterävyysalueella leikkivät kuvasi saavat arkkitehtoniset yksityiskohdat vaikuttamaan lelumaiselta miniatyyrimiljööltä. Ihmisiä ei kuvissasi juuri näy, kohteet ovat maisemia ja poimintoja luonto- ja urbaaniympäristöstä. Moni kuva esittää ympäristön jollakin tapaa “unohdettuna” ja hiljaisena.
Kuvia on tietysti melko vähän verrattuna koko kurssin valokuvaukseen käyttäneisiin opiskelijoihin, mutta ne kaikki vaikuttavat harkituilta, eivät miltään satunnaisilta pakkoräpsäisyiltä. Erityisesti pidän mm. päivän kuvastasi 18.8., joka esittää rannalta löytämäsi yksityiskohdan epätodellisen “maalauksellisena” ja toisaalta tuo mukaan kuvaamisen teknisenkin puolen paljastaen linssiheijastumia, jotka kuitenkin tuovat kokonaisuuteen leikkisyyttä. Samaan henkeen sopii myös samanlainen/erilainen –postauksesi koivunlehtikuva. Graafisen tyylikkäänä ja jopa jotenkin uhkaavana näyttäytyy minulle päivän kuvasi 20.8., jossa on pöytätuuletin ja sälekaihdin. Suosikkeihini kuuluvat myös päivän kuvat 25. ja 26.8., joiden “lomografiahenkiset” heijastukset ja nostalgiaa huokuvat värit tuovat kuviin persoonallista särmikkyyttä.
Yökuvissasi on elokuvallista tunnelmaa ja juuri sitä “unohdettua” vaikutelmaa.
HDR-kokeilusi ovat kiehtovia, niitä kokeilet varmaan lisääkin? HDR-maisemasi näyttävät epätodellisen kauniilta ja hehkuvilta, ja etenkin vesielementti muuttuu HDR-kuvissasi fantasianomaiseksi. Toisaalta onnistut saamaan samaa “taianomaisuutta” tavanomaisellakin tekniikalla kuvaamiisi kohteisiin.
Minä ja muut kurssilaiset jäämme odottamaan elokuvaprojektinne etenemistä…